My American Christmas

Toivottavasti teillä oli kaikilla ihana joulu missä päi maailmaa oottekaa! Täällä päin palloa se meni varsin mukavasti. Jos nyt palataan joulukuun alkuun ni kirkolla oli Hillbilly Christmas Party, eli siis kunnon maajusseilua haalareineen kaikkineen. Haalarit on kyllä muuten ihania! Mutta siis ihan tarkennuksena ni ei täällä normaalisti ihmiset kulje mikää heinä suussa, ihan kaupungissa ollaan. Maaseutu on sitte ihan asia eriksee. Pukeutumisen lisäksi maajussifiilistä toi mm. square dancing joka oli ihan sika hauskaa! Jotkut, kuten esimerkiks mun host isä, innostustu teemasta niinki paljon että puhu koko illan hillbilly aksentilla. Mun pitää vielä harjotella, ei iha vielä onnistu.

Billin hillbilly aksentti. Mun kamerasta loppuu akku ni toi loppuu vähä hassusti.

Mitäs muuta tässä nyt onkaa tapahtunu? No kirkolla oli kanssa sellane country tyyline joululaulu konsertti, joka oli kanssa kyl ihana. Mun siskot karkas sielt pois ku niiden mielest se oli tylsyyden huipentuma mut mun mielestä se oli just hyvä! Harkitsen jopa levyn ostoa. Nii, ja samaisessa konsertissa me vedettii lapsille sellast nukketeatteri juttuu. ei sellast tylsää vaa sellast siistii. Sellasil kokovartalo nukeil ja sillee.

Tää on vielä yks toine joulukonsertti, yhteensä tuli käytyä kolmessa eri joulukonsertissa

Aattona me leivottii koko päivä kaikkii keksejä ja sun muita. Ja mä leivoin pipareita! Nää oli sillee et nää on maailman parhait pipareit. Kun ottaa huomioon et nää ei ollu koskaan maistanu kotona tehtyjä ni en ihmettele. Täällä ku siis nää kyl tekee piparitaloja (joiden pipari maistuu ei niin hyvältä) mut just kukaa ei leivo pipareita. Illalla mentii sit kirkolle vetää lasten joulukokoukseen nukketeatterii. Monet täällä muuten menee aattona keskiyöllä kirkkoon mut me ei menty ku aamulla aikane herätys ja sillee. Avattii illalla yhet lahjat (pyjamat kaikille) ja mentii nukkuu.

Seittemältä jouluaamuna 9v sisko tulee huutamaa ovelle että wake up, it´s Christmas! Mun puolesta se joulu ois voinu kyllä oottaa vielä muutaman tunnin. Mutta siinä sitä sitte availtii lahjat. Tuli kaikennäköstä vaatetta sun muut. Host äidille annoin sellasen suomalaisesta joulusta kertovan kirjan, tykkäs kovasti. Ja host isälle joulupukista kertovan videon. Mä ku oon siis tosiaanki yrittäny sivistää näitä että joulupukki ei asu pohjoisnavalla. Alku järkytyksen jälkeen alkavat vähitellen uskomaan. Lahjojen avaamisen jälkeen ei menty takasin nukkumaan, vaan alettii siivoomaa taloa. Muutaman tunnin päästä tänne tuliki yli 30 vierasta. Ruokaa oli paljo, kuten arvata saatta. Kinkkua löyty pöydästä mutta se oliki sitte ainoa tuttu joulu ruoka.

Siitä tuliki mieleen että olinhan mä sellasessa scandinavian christmas party jutussa. Kun siis sillon siellä international festivaalilla tutustuin niihi skandinaavia mummoihin ni ne kutsu mut sinne. Siellä sitte juotii ruotsalaista glögiä ja syötii. Oli tosi kiva ku siel oli kinkkuu ja graavi lohta ja kaikkee. Loppujen lopuks ku kaikki pohjoismaat on vähä samanlaisii. Tai ainaki siinä vaiheessa ku on toisella puolen maailmaa ni alkaa tuntuu siltä. En kyllä arvannu että päätyisin hengailemaan ruotsalaisten mummojen kanssa ku lähin Suomesta. Mutta ei siinä mitää, ruotsalaiset on ihan kivoja.

Palataas nyt kumminki sinne joulupäivään. Sen jälkee ku oltii syöty ni mentii viemää vähä jouluruokaa naapurin vanhalle mummolle joka asuu yksin eikä vietä joulua. Se ilahtu kovasti ja kutsu meiät sisään. Siinä sitte juteltii sen kanssa ja se innostu kertoo meille kaikki tarinoita. Esimerkiks kanasta joka oli joskus kävelly sen talolle. Se näytti meille oikee sen kanan kuvia ja höyhenen ja vieläpä demonstroi miten se kana oli kävelly. Oikein herttane vanhus.

Ku palattii takasin ni pelattii dirty santaa. Se on sellane hauska peli jossa kaikki tuo sitä varten lahjan ja sit jaetaan numerot. Se jolla on numero 1 ni saa ensimmäisenä valita lahjan ja avata sen. Sitte se jolla on 2 ni saa joku varastaa sen ensimmäisen lahjan tai avata uuden. Sitte kolmas jne. Esimerkiks jättimäine suklaarasia vaihto aika monta kertaa omistajaa. Mä päädyin saama sellasen saippua yms. paketin. Kuten jenkit sanoo, pelin tarkotus ei ole yrittää saada sitä mitä ite haluaa, vaan mitä joku toinen haluaa. Mä olin sillee että but that´s mean ni ne vastas että exactly.

Että sellane joulu tällä kertaa. Kysymys tietysti kuuluu että tuliko ikävä suomea? Välillä joo, mutta ei niin pahasti ku olin pelänny. Sellane perinteine joulu fiilis oli kyllä vähä hakusassa. Pipareiden leivonta kyllä autto ihan mukavasti. Ja toljanterin kattominen. Olin iha iki onnelline ku pystyin kattomaan sitä areenasta. Ja kyllä niitä suomalaisia joululaulujaki tuli jonku verra kuunneltua. Mutta joka tapauksessa, ni olihan tää ikimuistoinen joulu. Suomi jouluja tulee vielä monta, mutta jenkki jouluista ei niinkää oo tietoa.

Thanksgiving in New York

Taas on muutama viikko vierähtäny siitä ku oon viimeks kirjotellu ni onhan tässä ehtiny tapahtua yhtä sun toista. Kohokohtana tietystikkin New Yorkin reissu. Elikkä siis menin moikkaaman setäni perhettä, joka siis asuu New Yorkissa. Ei ite kaupungissa tosin vaan pienemmällä paikkakunnalla siinä vieressä. Mutta joka tapauksessa, he kutsu mut kylään Thanksgivingiks ja kyllähän kutsu kelpas. Koulusta oli koko viikon lomaa, ni lensin sinne maanantaina ja tulin lauantaina takasin.Tiistaina mentiin Michellen kanssa kattomaan kaupunkia. Oli tosi kiva et oli joku joka oikeesti tuntee tuntee sen kaupungin oppaana. Nii, ja siis Michelle on mun iskän serkun vaimon sisko. Ja tiiän, toi kuulostaa aika monimutkaselta.  Shoppailun lisäks käytiin tietysti kattomassa mm.Empire State Building, Time Square (varsinki yöllä näyttää aika mahtavalta!) ja m&m kauppa. Olin nii innoissani ettei edes sade haitannu. Ja onhan se shoppailu nykissä kanssa aika herkkua mistä ei iha joka päivä pääse nauttimaa. Mulla ei kyllä olis mitää ongelmaa asuu Nykissä, ihan maineensa veronen paikka.

keskiviikkona oli ohjelmassa sitte yllätys yllätys lisää shoppailua. Varsinki ku kaikki oli alennuksessa ni mikäs siinä, muutama ihanuus tarttu mukaan. Illalla mentii syömää sellasee japanilaisee ravintolaa, jossa ne tekee tulen pöydällä sun nenän edessä. Ja se tuli on siis joku puoltoist metrii korkee. En oo koskaa aikasemmi ollu tollases ni oli aika hauska. Mainittakoon kanssa et oli se ruokaki tosi hyvää. Nyt ku tuli ruuasta puhe, ni sitähän tuli syötyä torstaina teiänki edestä. Torstai oli siis ite Thanksgiving, ja kirjaimellisesti istuttiin koko päivä pöydän ääressä syömässä. Pääruokana tietysti mikäs muukaan kuin kalkkuna.  En muista millon viimeks oon ollu niin täynnä ku mitä olin ton kaiken syömisen jälkeen. Mä satuin vieläpä istumaan kahen vanhemman rouvan välissä, jotka kumpiki lappaa lisää mun lautaselle minkä kerkeää, kysymättä multa yhtää mitää.

Perjantaina mentii uudestaa kaupungille kiertelemää, tällä kertaa Manhattanille. Onneks oli parempi keli ku tiistaina ni oli tosi ihana kävellä ympäri kaupunkia. Lauantaina sitte koitti jo kotiin paluu tänne etelää, onnistunu reissu takana.

Nykiä ennen meillä oli täällä Mobilessa international festival. Menin sinne koulun kanssa perjantaina, ja ilosena yllätyksenä löysin Scandinavia huoneen, jossa oli Suomi-pöytä. Siinä ei tosin ollu ketään esittelemässä sitä. Aloin juttelemaan ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa joilla oli pöydät siinä vieressä. Heti ku sanoin et oon Suomest ni niillä vaihtu kieli ruotsiks. Tässä puolenvuoden tauon jälkee ei hirveesti kyllä ruotsi taivu, mutta yritin siinä sitte jotai vääntää. Ne pyys mua tulemaan seuravana päivänä edustamaa Suomea, ni tulin sitte sillon uuestaa.  Ja ensimmäistä kertaa vähään aikaan tapasin toisen suomalaisen! Katariina joka on täällä yliopisto vaihdossa tuli kanssa edustamaa suomea. Oli tosi outoo puhuu suomee kasvotusten, tuntu aluks ettei siitä tullu yhtää mitää. Katotaa vaa millane suomenkielen taito mulla on ku tuun takas. Mut siel festivaalil oli sellane kulkue jossa oli 2 edustajaa joka maasta ja kuljettii ympäri messu hallia. Maita oli tosi paljo ni se oli aika hienon näköne kulkue ja oli hieno kokemus olla osa sitä. 

Kulkueen jälkeen olin sitte Suomi pöydän luona. Monet jotka oli käynny joskus Suomessa ni tuli juttelee mulle ja kertoo missä kaikkialla ne oli käyny ja kuinka ne oli tykänny Suomesta. Yks mikä mulla jäi mieleen ni oli ku yks tuli kysymää multa että miltä tuntuu asua maailman onnellisimmassa maassa. Oli kuulemma telkkarista kuullu. En nyt tiedä voiko niinkää nyt iha sanoa, mutta musta toi oli aika hauska.

Tällästa täällä, joulun odotus on jo iha täydessä käynnissä, monilla kuusetki kotona. Ja kaupoista saa ostettua vaikka kenelle suunnattuja joulukortteja. Vaikkapa kampaajalle ja postimiehelle.  Mutta saa nähä millane joulu tästä tulee. Valkosta ei ainakaa, sen voin jo sanoa.

Kurpitsoja ja hiirenviiksiä

Elikkä Halloweenistä siis kyse. Nyt ku saan vihdoinki aikaseks kirjotettua siitä. Kuten kaikki varmasti tietää, sitä juhlistetaan täällä himpun verran näyttävämmin kun Suomessa. Kurpitsoja alkaa ilmestyä katu kuvaan jo hyvissä ajoin. Kirkolla oli monta viikkoa Pumpkin Patch niminen aitaus, josta ihmiset sai käydä metsästämässä omaan makuun sopivaa kurpitsaa. Hinnat koosta riippuen 0,5-50 dollaria. Lisäks tietysti näkyy hämähäkin seittejä, luurankoja, lepakkoja ynnä muuta aiheeseen liittyvää, monet panostaa pihojensa koristeluun oikein kunnolla.

Halloweeniä edeltävänä perjantaina mun kaveri Carlos, joka on vaihtari Brasiliasta, piti Halloween pippalot.Puku valinnassa päädyin Minni hiireen. Kuulostaa oudolta, mutta täällä Aku Ankka hahmot ei taida olla yhtä tunnettuja ku Suomessa. Moni ei tuntunu aluks edes tietävän koko Minni Hiirtä, vaan kysy että olenko mä Mikki Hiiri. Mikki hiirellä ei kyllä mun muistaakseen taida olla rusettia päässä. Mutta joka tapauksessa, laskettiin että meitä oli vaihtareita kymmenestä eri maasta ja muutama jenkki siihen päälle. Täällä Mobilessa kun siis on meitä vaihtareita jonku verran, mikä on mun mielestä vaa hyvä juttu. On mielenkiintosta tutustuu ihmisiin eri maista ja kulttuureista. Osa vaihtareista kyllä tosin hengaa pelkästää toisten vaihtareiden kanssa. Varsinki espanjankielisiä vaihtareita on paljon ja ne useimmiten vieläpä puhuu espanjaa keskenään. Mulla ei täällä suomen puhumiseen suurempaa kiusausta tule jos en haluu ruveta yksinpuhelua harrastamaa, mutta portugalia tulee jonku verra näiden brassien kanssa puhuttua.

Mut palataas takasin aiheeseen. Eli siis myöhemmin samana iltana oli kirkolla vielä toiset bileet. Metsään oli tehty kummitus rata jonka läpi me ajettii istuen oljilla päällystetyssä isossa peräkärryssä. Varsinaisesti se nyt ei mitenkää pelottava ollu, mutta kumminki. Oli kanssa pukukilpailu jonka voittaja oli tällä kertaa Mr. Grinch. Oikeaan osotteeseen meni jos multa kysytään, loistavasti toteutettu puku. Puvuista puheenollen ni täällä on iha sellasia isoja Halloween kauppoja, joista löytyy vaikka minkä näköstä pukua. Oli hauska kierrellä kattomassa!

Maanantaina, joka oli siis varsinainen Halloween, mentii perheen kanssa trick or treat kierrokselle, asian mukaisesti pukeutuneina tietysti. Host isä oli keksiny nokkelan idean olla quarter back, joka on siis pelaaja amerikkalaisessa. Toteutus hoitu teippaamalla quarter, eli 25 senttiä , selkään. Kertaakaan ei kepposta päästy tekemään, mutta karkkia tuli runsaissa määrin. Ite tosin lahjotin omani jälkikäteen pois. Siinä se Halloween sitte meni, nyt odotetaan jo toista juhlaa, kuun lopussa olevaa Thanksgivingiä.  Mulla käy sillon matka pohjoseen kohti New Yorkia!

Lokakuu + Rantakelit = Ei suuremmin ikavä Suomea

Kolme kuukautta Jenkeissa takana, aika on menny jotenki tosi nopeesti! Ensimmäine neljästä jaksosta koulussa on nyt takana, samoin erittäin ''vaikea'' koeviikko. Mulla oli ensinnäki vaan 2 koetta, hissa ja zoologia. Monivalinta, kysymykset annetaan etukäteen ja koetta edeltävät 3 paivää ei tehdä mitään muuta kun opetellaan niitä ulkoa. Siis vähän erilaista kun Suomessa. Ja se kyllä näkyy siinä kuinka uskomattoman älykkaita jenkit osaa olla. Esimerkkinä hissan tunnilla eräs ei osaanu amerikan lipun värejä. Mun mielestä jo se että lukiossa ylipäätänsä tehään tehtäviä jossa kysytään oman maan lipun varejä on aika mielenkiintosta. Mutta tällasta siis täällä, saattaa olla pienoisia vaikeuksia kun tuun takas Suomeen jossa vaativuus taso ehkä hieman korkeampi.

Koulusta kun ei suurempaa stressiä tarvitse ottaa, ni jää aikaa muuhunki. Vaikkapa rantakeleistä nauttimiseen. Toisaalta ni aamut kyllä on välillä viileitä (mikä siis tarkottaa ettei tarkene t-paidalla). Paikallisten mielestä se tarkottaa sitä että vedetään kunnon talvikengät jalkaan.Ja puhun nyt siis tosissaanki sellasista kengistä joita me Suomessa käytetään kun on OIKEESTI kylma. Ottaen huomioon etta päivemmällä lämpotila nousee näinä viileempinäki päivinä sinne kolmeenkymmeneen, ni en ihan ymmärrä miten kukaan pysty pitää jotai saappaita joissa on paksu karvavuori. Mutta jälleen kerran, jenkit on jenkkejä.

Pitää kanssa mainita etta Halloween on kohta täällä! Kaikkialla on kurpitsoja ynnä muuta aiheeseen liittyvaa, ja kaikki hehkuttaa innolla mikskä ne aikoo pukeutua. Ma en vielä tieda mikä aion olla, nerokkaita ideoita otetaan vastaan. Mutta sitä tässä miettiessä, laittelen sitte varmasti kuvia ni näätte mihinka asuun oon päätyny.

Käytiin Dolphine Islandilla tässä vähän aika sitte, tässä teille pari kuvaa sieltä. Lämmöllä muistelin Suomen syksyä ;)

Homecoming

Edellisestä päivityksestä onki kulunu vähä aikaa ni aattelin nyt vihdoinki ryhdistäytyä ja kirjottaa. Eli tosiaanki viime viikko oli homecoming viikko. Siihen litty ensinnäki koulussa spirit week, joka tarkotti sitä että joka päivällä oli pukeutumis teema. Oli super sankareita, muumioita, drakuloita ynnä muuta. Yhtenä päivänä oli sinistä ja valkosta teema, ni ois ollu nii siistii jos ois ollu joku suomi juttu, mut eihä mul tietenkää mitää sellast oo tääl mukan. Joka tapaukses ni täällä porukka oikeesti panosti toho pukeutumisee, monet kävi iha ostaa kaikkee tätä varte. Osittaisena motivaationa toimi tietysti halu päästä pois koulupuvusta. Lisäks saatto nähä monien oppilaide käsissä ja otsissa kirjaimet BTO, jotka siis tulee sanoista Baker Takeing Over. Se paljon puhuttu amerikkalaine kouluhenki on siis kyllä ihan totta.

Perjantaina oli koulussa Pep rally, jonka tarkotuksena oli tsempata pelaajia homecoming peliä varten. Oli orkesteria, tanssijoita ja cheerleadereita, ja tietysti kaikki muutki oli hengessä mukana. Samana päivänä oli kanssa paraati, jossa mm. jokasella vuosiluokalla oli oma lavansa ja homecoming queen vilkutteli kaikille. Illalla oli sitte se ite peli, jota mä en kylläkää päässy kattoo, enkä enää ees muista miks. Joka tapauksessa ni meiän koulu voitti.

Viikon huipentuma oli tietysti homecoming dance lauantai iltana. Tää ei meiän koulussa ainakaa oo sellane et tarvis olla deitti, ni mentiin iha kaveri porukalla. Oli tosi hauskaa! Sellane kokemus kyl mitä ei Suomesta saa.

                               Vasemmalta oikealle mun host sisko Kaitlyn, minä, Raina ja host sisko Courtney

 

Scavenger hunting

Perjantai iltana ohjelmassa oli scavenger hunt kotikouluryhmän kanssa. Idea siis oli tehdä mahdollisimman monta listalla olevista tehtävistä  tunnin aikana ja saada eniten pisteitä. Meiän tiimissä oli mun lisäks host sisko Kaitlyn, meiän kaveri Raina ja sen kaveri Mounice. Hienosti lähti kisa käyntii ja saattiin pari ekaa juttua tehtyä, mutta kuinkas ollakkaan, auto ei yhtäkkiä lähe enää käyntii. No ei hätää, host isä Bill tiiminsä kanssa sattuu olemaan paikalla. Loistokas ratkaisu tilanteeseen on tietysti että tungetaa kaikki, yhteensä 11, Billin 7 paikkaseen autoon. Eikä ollu mitään kukkakeppejä suurin osa porukasta ni osa istu takakontissa ja minä pienikokosena millon kenenki päällä. Mutta hauskaa oli, ja kahden tiimin yhdistetyillä voimilla voitto irtos helposti. Tässä teille osa tehtävistä joita piti tehä:

                                                                                                                                              Video of team wearing Krispy Kreme hats next to the Hot Lights                                                                                      

 

Find a couple that has been married 25 years or more, sign them a love song

 

Lead your adult leader (my host dad) around a pet store on a leash

 

Video of your team hugging a street sign that bares the name of a tree

Video of all team members throwing change into a fountain

Buying $0.14 of gas, must show receipt, and video of bump

Kaikella on hyvät ja huonot puolensa

Ulkona sataa eikä oo muuta tekemistä ni aattelin ajankuluks tehä tälläsen yhteenvedon hyvistä ja huonoista puolista täällä. Lisäks on kyl paljo kaikkee sellasta mikä on erilaista ku Suomes, mut mikä ei nyt varsinaisesti oo parmpi tai huonompi.

Plussat

-Ihmiset on tosi ystävällisii, välillä jopa ärsyttäväks asti
-Ihana host perhe. Must on tosi kiva et on näit host siskoi jotka on aika saman ikäsii
-Kiva seurakunta, paljon kaikkee toimintaa nuorille
-Lämmintä! mä tuun jäätyy ku tuun takas Suomee..
-Ei tuu kunnon talvee, bussipysäkille jäätymine jää tällä kertaa välii
-Kaikki on nii paljo halvempaa, nää on aina iha suu auki ku kerron mitä Suomes maksaa
-Koulu on paljo helpompaa (johtuen ehkä siitä ettei siel tehä hirveemmi mitää)
-Testit on suurimmak osaks monivalinta testei. Kerran on pitäny kirjottaa ''essee''. Vaatimuksena oli vähintää 5 lausetta..
-Näil on sellane tiskiharja jost tulee automaattisesti pesuainetta. Kätevyyttä!
-Uima-altaat (meil ei tosin oo koton sellasta)
-Ranta!
-Palmut!
-Rakastan tätä näiden aksenttii, toivon oikeesti et tarttuis tän vuoden aikan




Miinukset

-Aika usein on liian kuuma, mut en valita, mielummin näi päin ku liian kylmä
-tosi kosteeta ja sataa aika paljo. Varsinki nyt ku rannikolla menee kaikkii hurrikaanei sun muita myrskyjä ni ne aiheuttaa sateita.
-Ne hurrikaanit voi ihan hyvin tulla tänne. Nää sano et kunnol iske aina muutaman vuoden välein eikä nyt oo tullu vähää aikaa..
-Julkista liikennettä ei ole, ei voi lähteä mihinkää ilman et joku vie autol. Mut tääl nää saa ajaa ku täyttää 15 ni mun 2 vuotta nuorempi siskoki ajaa jo.
-Koulus on joka päivä sama lukkari
-Koulu alkaa jo 7:25, pitää herätä iha liia aikasi
-Tunnit vois hyvi olla lyhyempii, puolet ajast ei tyylii tehä mitää
-Koulupuku ei oo mun juttu. Mut onhan se tavallaa iha kiva et ei tarvii miettii mitä laittaa päälle. Mut silti ikävä farkkujen pitämistä koulussa.
-Ruokavalio on näil vähä mitä sattuu. En ois uskonu et tuun ikin sanoo tätä mut mun on ikävä suomalaist kouluruokaa. Tääl kouluruoka on aika hirveetä. Joka päivä roskaruokaa, mikä ei kyllä mikää yllätys ollu. Mä tuon suosiolla eväät kotoota.
-Ikävä ruisleipää!


.

Viikonloppuilua ja muuta

Toka viikko koulua ja ihana pidennetty viikonloppu meneillää. Perjantaina jäi koulu välistä ku mentiin perheen ja näiden kotikoulu verkoston kanssa, jota mun host äiti vetää, ni viettämää ranta päivää. Tällä kertaa tosin järven rannalle. Oli tarkotuksena tehdä tubeingia, mut sitte se vene ei toiminu ni jäi toiseen kertaa. Mut oli hauskaa silti ja tällä kertaa en ees palanu! Jenkeillä muuten on sellane tapa että otetaa iha älyttömästi kaikkee mahollista mukaan mikä on aika huvittavaa. Kuka nyt muka pärjäis ilman miljoonaa aurinkotuolia?

Illalla mentiin kattomaan koululle peliä jossa lajina amerikkalainen jalkapallo. Hirveemmin en ite pelistä mitää tajunnu, mutta kokemuksena oli silti mielenkiintone. Tietysti ihan jo senki takia et ensimmäistä kertaa pääsen tota lajia kattomaa. Mut hienolta se näytti ku näillä on kaikki orkesterit, tanssijat, cheerleaderit ja sun muut siel mitä meillä Suomessa nyt ei todellakaa ole jos on peli koululla. Jos viel ymmärtäs siitä mitä ne ite pelaajat tekee ni ois vielä parempi..

Pelin jälkee oli vielä kirkolla 5th quarter. Nimi siis tulee siitä ku pelissä on on 4 quarteria. Se oli sellane kiva tanssi ja hengaus juttu joka kuulemma on ain pelin jälkee. Kirkol nyt tulee muutenki pyörittyä aika paljon mikä ei mikää yllätys ollu ku nuorisopastorin perheessä asun.Sunnuntai aamusin  on aamukokous ja sunnuntai illtasin on sellane nuorten juttu jossa teemana world unbroken. Siinä me ollaa  ryhmissä ja joka ryhmällä on joku teema, esim. nälänhätä, ja tehään jotai asian eteen. Mun ryhmä esimerkiks tekee ristikoruja joita myydään ja sitte lahjotetaan siitä saadut rahat. Tänä keskiviikkona alkaa kanssa toine nuorten juttu jossa ollaa  ryhmissä. Vähän niinku joku solu homma. Torstaisin meillä kokoontuu college ryhmä ja mä kun nyt asun täällä ni oon siinä sen takia. Se on tosi jees jo senki takia ku meil on joka viikko ruoka teema, esim. täl viikol oli italialaine, ja on paljo kaikkee hyvää ruokaa. Mut siel on kanssa aina tosi mielenkiintosii keskusteluja. Lisäks mun host isä ja siskot valmentaa futis joukkuetta kirkolla ni meen aina välillä kattomaan niide harkkoja. Eli siellä siis tulee kyllä käytyä. Ja lisäks aikalailla kaikki mun siskojen kaverit on sielt, ku niil ei kotikoulun takia ole koulukavereit, ni tulee hengattua sielt kirkol olevien ihmisten kans aika paljo.

Koulussa ei mitää sen kummempaa. Tai no torstaina southern fictionin tunnilla kaks tyttöö alko yhtäkkii tappelee iha kunnol. Ku kysyin et tapahtuuks tota useinki ni ne sano et joo, tää on iha tavallist. Mut siis ton lisäks ei mitää kummempaa. Tää viikko oli kyl parempi ku edelline kosk alan oppii mite nää jutut toimii tääl enkä oo täysin pihal koko ajan. Vaik en edelleenkää ymmärrä miks tunnit kestää puoltoist tuntii, mut suurimmalla osalla niistä tehään jotai ehkä puol tuntii. Mutta mikäs siinä, ei mua haittaa.

Vihdoinki viikonloppu!

Eka kouluviikko on nyt sitte takana. Iha ensimmäiseks ni oon iha sika ilone et on viikonloppu eikä mun tarvii herää 5:30 huomenaamun! Mut koulu on sikäli iha kiva, vaikkaki aivan järkyttävän iso ja sokkeloine. Tänää oli ensimmäine päivä ku onnistuin löytämään kaikki luokat kysymättä apua. Enkä siis vieläkää varsinaisesti tiedä missä ne on, mut osaan ettiä ne ite. Ekana päivänä piti kysyy varmaa viis kertaa aina ku yritti päästä jonnekki. Asiaa ei ainakaa helpota se, että tuntien välissä on vaa joku kaks minuuttii..

Eka päivä oli ehkä vähä mielenkiintone. Ensinäki ku ajettii koululle host isän kans ni juututtii ruuhkaa ja ku päästin perille ni mul oli sellaset kaks minuuttii aikaa löytää luokka. Ja eihän mulla tietenkää oo mitää hajua missä se on, ni oon ihanasti vähä myöhässä. No sitte ku vihdoin löydän sen luokan ja meen sisään ni huomaan et siel ei oo yhtää paikkaa jäljellä, mut takana on pulpetteja. Oon just siirtämässä itelleni pulpettia ku opettaja sanoo mun nimen (ku se siis piti nimenhuutoa). Mä en ajattele yhtää et mitä mun pitäis vastata ku oon nii keskittyny siihe pulpettiin, ni sanon vaa että yea. Kaikki kääntyy kattoo mua (ja oon siis edelleenki siirtämässä pulpettia) ja tajuun että nää sanoo nimenhuudossa varmaa jotai iha muuta (tai varsinkaa siirrä pulpettia). No sittemmin olen oppinut sanomaan että here..Mutta aivan loistavasti alko siis. Mut ei se mitää. No loppupäivän olin enemmän tai vähemmän iha pihalla siitä missä kaikki luokat on yms... Mut yllättävän hyvin ymmärrän kyl mitä niil tunneil puhutaa et siihen oon tyytyväine.

Ekalla tunnilla mulla oli psykaa, mut se oli tosi random ku me ei tehty siel mitää, istuttii vaa. Ja sillon harvoin ku se opettaja sano jotai ni en ees tajunnu ku sil on tosi vahva aksentti. Kävin sitte eilen vaihtamassa psykan pois. Mul oli kaks vaihtoehtoo mitä mä sain ottaa, zoologia ja joku meri biologia, ku kaikki muut oli kuulemma täynnä. Otin sitte ton zoologian. Meil on siit joku iha random testi maanantain sellasest lapust, joka meiän pitää tehä viikonlopu aikan. Ja kiva ku siin on kaikkii sellasii mitä mä en ees suomekskaa tiiä mitä ne on..

Muut tunnit on ollu ihan jees, lempiaine tähän mennessä mytologia. Ei me sielkää varsinaisesti olla tehty muuta ku keksitty ite myytti ja piirrelty jotai. Siis sellasta mitä meilläpäi tehää ala-asteel. Mut siel on kivoi tyyppei ni niiden kans on kiva jutella. Muut aineet syyslukukaudella on Southern Fiction,jossa siis luetaa kaikkii täältä päin olevien kirjailioiden kirjoi ja sellast, ja sitte hissa. Lisäks meil on joka päivä hornet block, jossa ei siis tapahu yhtää mitää.  Tänää tajusin et siel on yks brasilialaine vaihtari mun kans samal tunnil, ni juttelin sen kans sitte. Se oli iha sillee et vähä siistii ku joku puhuu portugalii.

Koulu ruoka on aika kauheeta, hamppareita yms joka päivä, ni tuon kotoota mielummi. Mun kaveri Brionna tuo kans ni voidaa syödä ulkona, ku siel ruokalas on iha hirvee tungos. Ja on täällä kyl käytävillä muutenki. Kuinkaha monta kertaa oon jo törmänny johonki..

Mutta joo, kyl tää täst lähtee sujuu. Jonku aikaa kestää tottuu ku on vähä erilaine koulu ku suomes..

Pensacola Beach, Florida

Viimenen päivä ennen koulun alkua ja lähettii mun kaverin Jamien kanssa käväseen Floridassa kattomassa sen hyvää kaveria Katieta. Vähän päälle tunnin ajomatkan jälkeen oltiin perillä Pensacolassa. Ensimmäinen huomio minkä tein oli se, että Florida on täynnä palmuja, toisin ku Alabama. Ei nii että se nyt mua varsinaisesti haittais, mut palmut nyt on vaa nii ihanii.

Aluks oltii muutama tunti sellasella ihanalla valkohiekkasella rannalla. Vesi oli ainaki Portugaliin verrattuna tosi lämmintä. Ehkä ainoo ongelma oli se, et siel vedes oli ihan sikana rapuja.Lisäks nähtiin kans sellane jättikokone meduusa ja joku random pieni eläin, joka kuulemma on sen verra vaaralline et joutuu sairaalaa jos se koskee sua. Noiden lisäks nähtii mustekala, joka oli ajautunu rannalle ja mentii tietysti heti uteliaina kattomaa. Seistii jotai metrin päässä siitä ku se alko yhtäkkii liikkuu tosi nopeesti suoraan kohti mua. No tottakai mä alan kirkua ja hyppiä ihan paniikissa. Eikä siinä vielä kaikki, parin minuutin päästä saadan tietää et se oli feikki ja vieressä istuva mies ohjas sitä kaukosäätimellä. Ei yhtään noloa tai mitään..

Sitte mentii syömää rannal olevaa seafood ravintolaa. Merinäköala ja hyvää ruokaa ni mikäs siinä. Varsinki ku tääl ulkonasyömine on paljo halvempaa ku Suomes. Niinku melkeinpä kaikki muuki. Mun on nyt pakko tehä tähä sellane välihuomautus, joka ei varsinaisesti liity asiaa mitenkää, mut ostin pari päivää sitte O.P.I:n lakan, joka on just se ihana punane minkä mä oon halunnu ni kaheksalla dollarilla! Mä niin ostan laukun täytee kaikkii eri värei ennen ku lähen. Ja tuun nii olee pulas ku tuun takasi ku tääl on kaikki paljo halvempaa.

 Mut siis sit ku oltii syöty ni lähettii kävelee ja käytii kaupois ja sillee. Ostin itelleni sand dollarin muistoks (googlatkaa jos ette tiiä mikä se on). Mut se ulkona kävelemine ei kyl oo kauhee mielyttävää täällä ku on kokoaja älytön kuuma. Ja ihana yllätys oli taas se, että poltin itteni iha punaseks.Taas. Kolmas kerta tänä kesänä. Seuraavalla kerralla laitan kyllä jotai 100 kertoimista voidetta.

Päivän päätteeks mentii viel shoppailee sellasee semi isoo kauppakeskuksee, joka oli tosi jees. Victoria´s secretin pussit on muute varmaa söpöinpiä ikinä. Oli siis aivan amazing päivä, pakko päästä takasi!

Eka viikko takana

Viikon olen nyt täällä asustellu ja kaikennäköstähä tässä on ehtiny tapahtua. Käsitellään nyt tää asia joka teit varmasti eniten kiinnostaa ekaks pois alta. Eli varmastikki aika moni teistä haluaa tietää miten on mahollista etä Julia hankkii poikaystävän täs ajas. No se on erittäin hyvä kysymys munki mielestä eikä mulla oo mitää hirvee järkevänkuulosta selitystä teille antaa. Joskus asiat nyt vaa menee vähä ennalta-arvaamattomalla tavalla. Ja joo, mä tiedän kyllä et tää koko juttu kuulostaa erittäi randomilt.

Mut oon mä täällä nyt muutaki tehny. Esimerkiks metsästänyt vaatteita koulua varten. Ette arvaakkaa kui vaikee on löytää järkevän näkösii khaki housuja! Siinä vaiheessa ku oot kiertäny kaikki maholliset kaupat ja kaikki on joko liian isoja, pieniä tai muuten vaa kauheennäkösiä, ni sitä alkaa jotenki kummasti arvostaa sitä et Suomes saa pukee mitä ikinä haluaa. Mut siis tääl pakko olla khaki housut ja valkone poolo paita. Ja niistä aineista ni osaan nyt kertoa sen verran et mul on koko vuoden hissaa, mut muut aineet on vaa yhen lukukauden. Ne muut aineet on mun tapaukses tällaset: mytologia, joku salapoliisi hommeli, joku etelän enkulle tyypillisiä piirteitä- juttu, psyka ja liikka. Nii, ja sit viel tietty englanti, mut koska nää nyt oli sitä mieltä et mä oon joku super fiksu ni niide oli pakko mennä laittaa mut advanced ryhmään. Mä tuun nii kuolee siel! onneks toi on kuitenki vast joulun jälkee..

Sit tääl on nytte tax free weekend ni ollaa yllätys yllätys shoppailtu. Ja mä sain vihdoinki ostettuu puhelimen itelleni! Ja täällä Jenkeis ku tää puhelin juttu toimii iha eritaval ku Euroopas, ni mä en ite tajunnu mistää mitää, ni en osannu yksin mennä ostaa. Ku siis mä toin Suomest kännykän, mut huomasin sit tääl et se kieltäyty toimimast. Ni olin sitte 3 viikkoo ilman..

Mut mikäs täs chillailles, sellaset 2 viikkoo viel koulun alkuu. Nää on luvannu viedä mut rannalle täs joku päivä ni sitä odottelen kovasti. On kyl sikäli tosi kiva et täs on vähä väliä enne koulun alkua ni ehtii tekee kaikkee sellast mitä muute ei ehtis.

ps. en oo ottanu täält viel ensimmäistäkää kuvaa, mut yritän saada aikaseks laitettuu niit sit..

Mobile!

Oon nyt siis ollu 4 päivää täällä erittäinki kuumassa ja kosteassa Mobilessa. Lento meni iha mukavasti ja oon iha sika ylpee ittestäni et onnistuin vaihtamaa terminaalii Atlantassa ilma mitää ongelmaa. Tietenki se kone oli sit tunnin myöhäs..Mut ei se mitää, pääsin kumminki perille. Olin kyl iha super väsyny ku se oli taas sellane ihana yömatkustus joita mä niin rakastan. Host perhe oli mua vastas siel kentäl ni siin sitte halattiin ja niil oli ilmapalloi ja semmone ihana kyltti jos lukee Welkome Julia. Se on tosi sulone, mun pitää laittaa se seinälle. Ku päästiin kentältä kotii, ni lähettii heti kiertoajelulle kattoo ne kaikkei tärkeimmät paikat, eli koulu ja kirkko. Koulu on iha älyttömän iso ja sokkeloine ja jostai ihme syystä ni siinä ei oo ikkunoita ollenkaa. Et se vaikuttaa kyllä nii sellaselta paikalta jossa Julia onnistuu eksymään pahemman kerran. En ees iha täysin tiedä mitä aineita mul tulee oleeku en iha täysin tajunnu siitä taulukosta ni vetelin vaa jotai. Et saa nähä mitä sielt tulee. Koulu on siis jättimäinen, eikä se kirkkokaa mikää iha pikkune oo.Vaan joku kymmene kertaa Saalemin kokone. Ja näiden mielest vaikuttaa olevan iha normaalia et kirkossa on mm. liikuntasali, kuntosali ja sisällerakennettu juoksurata. Mä tiesin kyl et Jenkeissä kaikki on vähä isompaa, mut oikeesti toi juoksurata on jotai nii läppää!

Tokana aamuna lähettii sit heti kirkkoon ja syötiin aamupalaa siel. Me syötiin sellaset vähän niinku hampurilaiset, mut pienemmät ja se leipä oli jotai murotaikina jutun tapasta. Ja sit siihe laitettii mansikkahilloo. Mut ei ollu todellakaa mitenkää nii pahaa ku vois luulla. Onneks, koska nää ilmeisestikkin syö noita aika usein. Sen aamupalan jälkee alko ite kokus, jossa aluks laulettii pari lauluu ja sen jälkee mentii pyhäkouluun. Ja siis tääl munki ikäset menee, mikä on vähä outoo. Ei siel oikeestaa kyl tehty paljo mitää, istuttii ringissä ja oli sellane tosi lyhyt opetusosuus. Pyhäkoulun jälkee mentii toiseen isompaa saliin ku mis oltii aluks oltu ja sielki laulettii vähä ja oli suht lyhyt puhe. Mut sikäli oli kyl tosi kivan tuntune seurakunta, vaik onki tosi noloo ku must tuntuu et siel ne kaikki tietää kuka mä oon, mut mä en tiedä paljo ketää tai varsinkaa muista nimiä.

Sunnuntai iltana oli seurakunnan järkkäämä pool party, jonka aikana kyllä tosin satoi. Nää muute sano et tää on yks maan sateisimmista kaupungeista..no tääl on nii kuuma et ei se haittaa mitää vaik sataiski. Mut jokatapaukses pool party oli tosi jees ku siel tutustu uusiin tyyppeihi. Tutustumisesta tuli mieleen et oon huomannu et tää meiän kämppä toimii jonai yleisenä olohuoneena, johon kaikki vaa tulee rennosti hengaa.Ni helposti täs kyl tutustuu ihmisii, mikä on tosi kiva. Ja sit kans ku mul oon näit host siskoi jotka on aika saman ikäsii ni oon tutustunu niide kavereihi. Tänäänki oltii leffas kahen vanhimman siskon ja muutaman kaverin kans.

Mitäs muuta me ollaankaa tehty..no ainaki yritetty metsästää koulua varten sopivia khaki housuja, mut toistaseks huonolla menestyksellä. Epäilen vähä onko ylipäätänsä mahollista löytää kivannäkösiä, ku ainaki kaikki tähän asti näkemäni ovat olleet aikalailla hirveitä. Mutta ei voi mitää, kai niihi tottuu...Tällasta siis täällä, tosi kivaa on siis ollu ja perhe on tosi ihana ja rento ja sillee ni viel ei ainakaa oo yhtää ikävä Suomee!

Boston, Beach and Baseball (ja ehkä jotai muutaki)

Vihdoinki ehin taas kirjottaa tätä, on ollu nii paljo tekemist ettei oo ollu aikaa istuu koneel. Mut oltii siis viime perjantaina Bostonis, joka on iha sika ihana kaupunki! Meiä piti herää jo joskus viiden jälkee, ku sinne kestää ajaa 3 tuntii. Sit kävi viel nii hienosti, et meiän luokan piti mennä viimesellä bussilla, mut kappas vaan, eihä siellä ollu enää yhtää bussia jäljellä. Ooteltii siinä sitte tunti et saatii bussi. Ei se silllee ees ollu paha, meil oli hauskaa ja näi. Ku sitte päästii vihdoi Bostonii ni mentii kattomaa toisen suomalaisen tytön Jennin kans oliko muut suomalaiset viel oottamas meit ku oltii näi paljo myöhäs. No ei ne ollu, ni lähettii sit kahestaa kohti sellast näköalatorni juttuu. Mun suunnistustaidot tuntien ni lähettii tietysti heti ensiks väärää suuntaa, mut huomattii se kyl onneks aika nopeesti. Sielt tornist oli mahtavat näköalat! Boston on tosi hassu kaupunki ku siel on sekä kaikkii puistoi, kukka-asetelmii, ja sellasii hienoi vanhoi taloi vähä niinku Helsingis, mut kumminki pilvenpiirtäjii siel seas.

                                                                                   Tavattii sit siel tornissa kaks muuta suomalaist tyttöö, jotka oli Lukasin,Niklasin,Ivanin (saksalaisia) ja Ramiron (espanjalainen) kanssa. Ne oli menossa kattomaa Harvardia ja me lähetii sitte niide mukaa. Varsinaisesti se nyt ei ollu mitenkää kauhee kummone paikka, mut ainaki voin sanoo et oon käyny siel. Sitä paitsi tona päivänä oli tuskallisen kuuma, joku yli 40 astetta, ni se ulkona olemine oli vähä niinku ei nii kauhee mielyttävää. Harvardin jälkee mentii vahingos syömää sellasee iha hulluu ravintolaa, jossa tarjoilijat heittelee vaa pöytää aterimet ja servetit, laittaa asiakkaille sellaset ´´hienot´´ hatut ja ruokalaput yms. Just sellane paikka josta ajattelee et niitä voi olla vaa Jenkeissä. Ja joo, aikalailla tähän se päivä meni. Oli meiä tarkotus tehä muutaki, mut meni aikaa erinäisii metrosähläyksii ja muuhu sellasee. Mut oli tosi hieno päivä!

 Sunnuntaina mentii retkelle semmoselle järvelle, joka näi suomalaisen silmin ei kyllä mitenkää kauhee ihmeelliseltä näyttäny.Musta meillä on Suomessa iha samanlaisia. Mut ei se mitää, oli silti kivaa, vuokrattii sellane kanootti, otettii aurinkoo ja chillattii. Yhtää kuvaa ei tullu otettuu, mut matkamuistoks tarttu ihanan punaset jalat. Enkä todellakaa ollu ainoo. Se oli tosi hassuu, ku ei sinä päivänä ees tuntunu mitenkää erityisen kuumalta tai mitää..

Sitte oltii maanantain kattomassa paikallisen baseball joukkueen Lake Monstersien peliä. Yllättäen siinäki kesti ikuisuus ennenku ne pääs pelaamaa, ku siel sato eikä ne voinu pelaa sillo. Sillo ne veti kaikkii viihdytys ohjelmanumeroita jotka oikeestaa oli paljo viihdyttävämpiä ku se ite peli, joka ei varsinaisesti kiinnostanu mua tippaakaa ku en tajunnu siitä mitää. Mut oliha se tottakai kokemus seki.

Sokerina pohjalla, ni meillä oli tiistai iltana sellane hypnoosishow, jota tuli pitää joku hypnosityyppi. Ku se sitte iha aluks sano et kaikki vapaaehtoset jotka haluis hypnotisoitaviks ni tulis rinkiin ja se sit valitsis niistä ne jotka ´´pystyy keskitymään parhaiten´´, ni olihan se pakko mennä ainaki yrittämää. Siinä sitte tehtii joku ihme käsi hommeli, jossa kai piti käydä nii et kädet ei liiku, mut kyl mul vaa liikku. Jostai syystä se sitte valitsi mut yheks niistä jotka pääs hypnotisoitaviks lavalle. Tää kuulostaa varmaa vähä omituiselta, mut mä en iha itekkää tiiä et olinko mä sit hypnoosissa vai en, mutta kyllä mä muistan iha hyvin mitä siellä tapahtu, toisin ku jotkut muut. Mut toisaalta en mä iha täysissä järjissänikää oo selvästikkää ollu, ku mä tein kaiken mitä se mies sano iha ilma minkäälaista ongelmaa. Siis kiljuin, tanssin, lypsin lehmää, leikin kultakalaa yms ihan täysillä. Ja en kyllä normaalisti todellakaa tekis noita juttuja, ni en sitte tiiä et sekosinko mä iha muute vaa vai olinko mä sitte jossai hypnoosissa. Varmastikki kaikkien suureks harmiks, ni mulla itellää ei oo kuvii tästä, mut en kyllä ihmettelis jos jostai facebookist löytyis..

Mut enää yks päivä jäljel tääl leiril! On sillee haikeet fiilikset ku tietää ettei nää näit kaikkii ihmisii välttämät enää ikinä. Ja meil on ollu iha sika paras luokka ja meiä luokanvalvoja Fay on kans nii paras. Me tehtii sille sellane video muistoks meistä, ja me kaikki sanotaa siinä et kui ihana se on. Mut tavallaa oon kyl kans tosi innoissani et pääsen sinne perheeseen. Vähän mua kyl hermostuttaa ku pitää vaihtaa konetta Atlantassa. Eiköhä se kuitenki iha hyvi mee..toivottavasti..kirjottelen sitte taas jos ja kun oon vihdoinki Alabamassa :)

Leireilyä

Meil on tääl semmone kilpailu et kerätää tällasii korttei joita opettajat ja returneet jakaa jos ne näkee et puhuu englantii. Palkintona tässäki Ben&Jerry´s

 Ja tässä meiän kampus, joka kuten näkyy, on keskellä metsää

 JA RUOKAVALIO ON IHA JÄRKYTTÄVÄ!!!

                                                                                 Ja on huvittavaa et jenkit laittaa tääl pikkukylässäki lippuja jokapuolelle

Täällä ollaan!

Täällä sitä nyt sit ollaa, vaikka matka ei iha odotusten mukaa mennykkää. Juututtii Reykjavikin minikokoselle kentälle, jossa ei hirveemmi ollu ees yhtää mitään missä aikaa kuluttaa. Siinä sitte istuttii ja juteltii muiden vaihtareiden kanssa aulassa, matkustajat ku laitettii ulos koneesta teknisen vian takia. Ja just ku päästin uudesta sisää ni eiköhä vaa ilmesty uus vika. Se tarkotti sitte sitä että uudestaa pihalle. No kolmannella yrittämällä päästii sitte vihdoinki lähtee, 6 tuntii myöhässä tosin. Oltiin perillä täällä Northfieldissä Suomen aikaa joskus 11 aamulla ja Vermontin aikaa 4 aamulla, ku oltii matkaa lähetty kolmen maissa Suomen aikaa. Ja aamulla heti aikane herätys ni väsyttää vieläki vähä..

Mut hauskaa tääl on ollu ja tutustunu monii uusii ihmisii. Tietysti suomalaisii nyt ehti tutustuu jo siinä matkalla, mut on ollu tosi kiva tutustuu muunki maalasii vaihtareihi. Huonekaverina mulla on sveitsiläinen tyttö Delia ja tosi hyvin tullaa juttuu. Kanssa meiän ''luokalla'' on iha mahtavia tyyppejä. Tää meiän leiri ku siis on jaettu luokkiin ku meil on tunteja joissa aineina mm. englanti, elämä Amerikassa ja Amerikan historia. Tuntien jälkee on paljo kaikkee ohjelmaa josta saa valita, esim tänää olin joogassa ja sitte mentii kävelee Northfieldin keskustaan, joka ei kyllä mikää kauhee iso ole. Mitä siel nyt on huoltoasema ja muutama kauppa.

Lisäks meil on täällä luokkienväline lentis turnaus, jossa meillä tänää tulossa toinen peli ku ensimmäine voitetti. Mä tosin oon iha vaa kannustusjoukoissa, mut hengessä mukana kuitenki. Voittaja luokka pääsee käymää Ben&Jerry´sissa, joka siis on lähtösin täältä Vermontista. Ja mainittakoon nyt et tääl on joka päivä tarjolla Ben&Jerry´sia jälkkäriks, vaikka ite en kylläkää oo sitä syöny. Ruuasta puheenolle ni joka ruualla pitsaa, hampurilaisii, ranskalaisii ja hirveesti kaikkii kakkui yms., mut mun onneks on salaattii ja sellastaki vaihtoehtona.

Mut tällasta siis täällä, koitan saada jossai vaihees joitai kuviiki laitettuu ni näätte vähä. Ja paikkana tää meiän kampus on kyl tosi kiva, vaik tää nyt vähä onki keskellä ei mitää ja luonto näyttää aika samalta ku Suomes. Mut laitan sit niit kuvii ni tajuutte paremmi.

Lähtötunnelmia

Huomenna se lähtö sit vihdoin on. Sitä on odotettu pitkään ja hartaasti ja nyt se sit on yhtäkkii täs. Aika salakavalasti se kaikki aika vaa kulu, tuntuu et viel vähä aika sitte lähtöön oli monta kuukautta. Sitä on jotenki tosi vaikee uskoo, et nyt sitä on vihdoinki lähössä. Ja et ei oo oikeesti tulos takasi vuotee. Oon mä kyl tosi innoissani lähössä, mut jännittää kyl myös ihan sikan! No, pitäkää peukut pystyssä et kaikki sujuu hyvi!

Viimeset päivät on sähläty laukkujen, tuliaisten ynnä muiden valmisteluiden kans. Tosiaanki ku tulin Portugalista takasi vasta keskiviikkona, ni vähän mietitytti miten tässä ehtii, mut hyvin on aika riittäny. Kuhan en unohtas mitää elintärkeetä ni oisin tyytyväinen. Niistä tuliaisista voisin kertoa, että mukaan lähtee suomi kirja perheen isälle, marimekon pyyhkeitä tytöille, marimekon patakintaat äidille, pussi mariannei ja Fazerin parhaita sekä tietysti salmiakkia.Fazerin sinistä ois muute ollu kiva viedä mut pelkään vähä et se sulaa ennen ku ehtii perille. Olis vähän noloa antaa sulanu suklaalevy..

Oon siis lentämässä huomenna Reykjavikin kautta Bostoniin ja sielt sit leirille Vermontiin, Norwichin yliopiston kampukselle. Vermont on siis osavaltio ihan pohjosessa Kanadan rajalla, mikä on sille kyl kiva  ni näkee sitäki puolta Jenkeistä. Varmaan eroo Alabamasta melkosesti. Sinne tulee yhteensä 400 leiriläistä, mikä kuulostaa aika paljolta. Suomen lisäks tulee vaihtareita Tanskasta, Saksasta, Italiasta, Alankomaista, Norjasta, Espanjasta, Ruotsista ja Sveitsistä. Innoissani ootan kyl tota leiriiki, tulee varmasti olee hauska kokemus. Niinku toivottavasti täst vuodest kokonaisuudessanki. Mut täst se lähtee. Hei hei Suomi, Jenkit täältä tullaan! Vilkutan teille sit koneesta!

Kuukausi lähtöön!

Pientä matkakuumetta alkaa olla vähitellen ilmassa kun lähtö lähestyy. Ihan käsittämätöntä että mä oon oikeesti lähössä! Nyt on vihdoinki kaikki rokotukset, viisumi ja kaikki muutki paperit hoidettu ja lentolippuja vaan enää odottelen. Lähtö on siis 17.7 ja ekat 2 viikkoa menee valmennusleirillä, jonne tulee jenkkeihin lähteviä vaihtareita ympäri maailmaa. Meitä lähtee onneks 20 suomalaista sinne leirille, mikä tarkottaa sitä, että mahdollisuus eksyä johonki jättilentokentälle pienenee huomattavasti. Yksin eksyisin kyllä ihan varmasti. Sen sijaan mua huolettaa pakkaaminen. Miten ihmeessä muka saan sullotttua kaiken nii että laukku pysyy painorajojen sisällä? Tai ylipäätänsä päättämään mitä kannattaa ottaa mukaa..No sitä ihmetellää sitte.

Ehkä on paikallaan kertoa tähä alkuun kanssa vähä jotain tulevasta isäntäperheestäni. Eli  perhe McLarty asuu Alabamassa kaupungissa nimeltä Mobile, joka on Alabaman 3. suurin kaupunki ja sijaitsee ihan meksikonlahden rannalla, lähellä Floridan rajaa. Asukasluku on vähän yli 300 000 eli ei mikään ihan pikkukylä. Perheen isä on nuorisopastorina metodistikirkossa ( jos jotai kiinnostaa, ni seurakunnan nettisivut on www.christumcmobile.com) ja perhe on paljon mukana seurakunnan toiminnassa. Niillä on 4 tyttöö (93,96,97 ja 02 vuosina syntyneet), mikä on aika jees, mulla kun ei siskoa ole. Mä oon niiden 4. vaihtari ja nyt niillä on ollu siel saksalaine tyttö ja sitä enne toine saksalainen ja italialaine. Oon menos kouluun jonka nimi on Baker High School ja siel on 2000 oppilasta, että vähän isompi koulu ku Sotungin lukio..(koulun nettisivut on www.bakerhighschool.com)

Täs viel kartalla missä Alabama sijaitsee, koska oon huomannu et yllättävän moni on aikalailla pihalla siitä missä se on. Eli Alabama on siis toi punanen laatikko tossa oikeassa alareunassa.