Boston, Beach and Baseball (ja ehkä jotai muutaki)

Vihdoinki ehin taas kirjottaa tätä, on ollu nii paljo tekemist ettei oo ollu aikaa istuu koneel. Mut oltii siis viime perjantaina Bostonis, joka on iha sika ihana kaupunki! Meiä piti herää jo joskus viiden jälkee, ku sinne kestää ajaa 3 tuntii. Sit kävi viel nii hienosti, et meiän luokan piti mennä viimesellä bussilla, mut kappas vaan, eihä siellä ollu enää yhtää bussia jäljellä. Ooteltii siinä sitte tunti et saatii bussi. Ei se silllee ees ollu paha, meil oli hauskaa ja näi. Ku sitte päästii vihdoi Bostonii ni mentii kattomaa toisen suomalaisen tytön Jennin kans oliko muut suomalaiset viel oottamas meit ku oltii näi paljo myöhäs. No ei ne ollu, ni lähettii sit kahestaa kohti sellast näköalatorni juttuu. Mun suunnistustaidot tuntien ni lähettii tietysti heti ensiks väärää suuntaa, mut huomattii se kyl onneks aika nopeesti. Sielt tornist oli mahtavat näköalat! Boston on tosi hassu kaupunki ku siel on sekä kaikkii puistoi, kukka-asetelmii, ja sellasii hienoi vanhoi taloi vähä niinku Helsingis, mut kumminki pilvenpiirtäjii siel seas.

                                                                                   Tavattii sit siel tornissa kaks muuta suomalaist tyttöö, jotka oli Lukasin,Niklasin,Ivanin (saksalaisia) ja Ramiron (espanjalainen) kanssa. Ne oli menossa kattomaa Harvardia ja me lähetii sitte niide mukaa. Varsinaisesti se nyt ei ollu mitenkää kauhee kummone paikka, mut ainaki voin sanoo et oon käyny siel. Sitä paitsi tona päivänä oli tuskallisen kuuma, joku yli 40 astetta, ni se ulkona olemine oli vähä niinku ei nii kauhee mielyttävää. Harvardin jälkee mentii vahingos syömää sellasee iha hulluu ravintolaa, jossa tarjoilijat heittelee vaa pöytää aterimet ja servetit, laittaa asiakkaille sellaset ´´hienot´´ hatut ja ruokalaput yms. Just sellane paikka josta ajattelee et niitä voi olla vaa Jenkeissä. Ja joo, aikalailla tähän se päivä meni. Oli meiä tarkotus tehä muutaki, mut meni aikaa erinäisii metrosähläyksii ja muuhu sellasee. Mut oli tosi hieno päivä!

 Sunnuntaina mentii retkelle semmoselle järvelle, joka näi suomalaisen silmin ei kyllä mitenkää kauhee ihmeelliseltä näyttäny.Musta meillä on Suomessa iha samanlaisia. Mut ei se mitää, oli silti kivaa, vuokrattii sellane kanootti, otettii aurinkoo ja chillattii. Yhtää kuvaa ei tullu otettuu, mut matkamuistoks tarttu ihanan punaset jalat. Enkä todellakaa ollu ainoo. Se oli tosi hassuu, ku ei sinä päivänä ees tuntunu mitenkää erityisen kuumalta tai mitää..

Sitte oltii maanantain kattomassa paikallisen baseball joukkueen Lake Monstersien peliä. Yllättäen siinäki kesti ikuisuus ennenku ne pääs pelaamaa, ku siel sato eikä ne voinu pelaa sillo. Sillo ne veti kaikkii viihdytys ohjelmanumeroita jotka oikeestaa oli paljo viihdyttävämpiä ku se ite peli, joka ei varsinaisesti kiinnostanu mua tippaakaa ku en tajunnu siitä mitää. Mut oliha se tottakai kokemus seki.

Sokerina pohjalla, ni meillä oli tiistai iltana sellane hypnoosishow, jota tuli pitää joku hypnosityyppi. Ku se sitte iha aluks sano et kaikki vapaaehtoset jotka haluis hypnotisoitaviks ni tulis rinkiin ja se sit valitsis niistä ne jotka ´´pystyy keskitymään parhaiten´´, ni olihan se pakko mennä ainaki yrittämää. Siinä sitte tehtii joku ihme käsi hommeli, jossa kai piti käydä nii et kädet ei liiku, mut kyl mul vaa liikku. Jostai syystä se sitte valitsi mut yheks niistä jotka pääs hypnotisoitaviks lavalle. Tää kuulostaa varmaa vähä omituiselta, mut mä en iha itekkää tiiä et olinko mä sit hypnoosissa vai en, mutta kyllä mä muistan iha hyvin mitä siellä tapahtu, toisin ku jotkut muut. Mut toisaalta en mä iha täysissä järjissänikää oo selvästikkää ollu, ku mä tein kaiken mitä se mies sano iha ilma minkäälaista ongelmaa. Siis kiljuin, tanssin, lypsin lehmää, leikin kultakalaa yms ihan täysillä. Ja en kyllä normaalisti todellakaa tekis noita juttuja, ni en sitte tiiä et sekosinko mä iha muute vaa vai olinko mä sitte jossai hypnoosissa. Varmastikki kaikkien suureks harmiks, ni mulla itellää ei oo kuvii tästä, mut en kyllä ihmettelis jos jostai facebookist löytyis..

Mut enää yks päivä jäljel tääl leiril! On sillee haikeet fiilikset ku tietää ettei nää näit kaikkii ihmisii välttämät enää ikinä. Ja meil on ollu iha sika paras luokka ja meiä luokanvalvoja Fay on kans nii paras. Me tehtii sille sellane video muistoks meistä, ja me kaikki sanotaa siinä et kui ihana se on. Mut tavallaa oon kyl kans tosi innoissani et pääsen sinne perheeseen. Vähän mua kyl hermostuttaa ku pitää vaihtaa konetta Atlantassa. Eiköhä se kuitenki iha hyvi mee..toivottavasti..kirjottelen sitte taas jos ja kun oon vihdoinki Alabamassa :)

Leireilyä

Meil on tääl semmone kilpailu et kerätää tällasii korttei joita opettajat ja returneet jakaa jos ne näkee et puhuu englantii. Palkintona tässäki Ben&Jerry´s

 Ja tässä meiän kampus, joka kuten näkyy, on keskellä metsää

 JA RUOKAVALIO ON IHA JÄRKYTTÄVÄ!!!

                                                                                 Ja on huvittavaa et jenkit laittaa tääl pikkukylässäki lippuja jokapuolelle

Täällä ollaan!

Täällä sitä nyt sit ollaa, vaikka matka ei iha odotusten mukaa mennykkää. Juututtii Reykjavikin minikokoselle kentälle, jossa ei hirveemmi ollu ees yhtää mitään missä aikaa kuluttaa. Siinä sitte istuttii ja juteltii muiden vaihtareiden kanssa aulassa, matkustajat ku laitettii ulos koneesta teknisen vian takia. Ja just ku päästin uudesta sisää ni eiköhä vaa ilmesty uus vika. Se tarkotti sitte sitä että uudestaa pihalle. No kolmannella yrittämällä päästii sitte vihdoinki lähtee, 6 tuntii myöhässä tosin. Oltiin perillä täällä Northfieldissä Suomen aikaa joskus 11 aamulla ja Vermontin aikaa 4 aamulla, ku oltii matkaa lähetty kolmen maissa Suomen aikaa. Ja aamulla heti aikane herätys ni väsyttää vieläki vähä..

Mut hauskaa tääl on ollu ja tutustunu monii uusii ihmisii. Tietysti suomalaisii nyt ehti tutustuu jo siinä matkalla, mut on ollu tosi kiva tutustuu muunki maalasii vaihtareihi. Huonekaverina mulla on sveitsiläinen tyttö Delia ja tosi hyvin tullaa juttuu. Kanssa meiän ''luokalla'' on iha mahtavia tyyppejä. Tää meiän leiri ku siis on jaettu luokkiin ku meil on tunteja joissa aineina mm. englanti, elämä Amerikassa ja Amerikan historia. Tuntien jälkee on paljo kaikkee ohjelmaa josta saa valita, esim tänää olin joogassa ja sitte mentii kävelee Northfieldin keskustaan, joka ei kyllä mikää kauhee iso ole. Mitä siel nyt on huoltoasema ja muutama kauppa.

Lisäks meil on täällä luokkienväline lentis turnaus, jossa meillä tänää tulossa toinen peli ku ensimmäine voitetti. Mä tosin oon iha vaa kannustusjoukoissa, mut hengessä mukana kuitenki. Voittaja luokka pääsee käymää Ben&Jerry´sissa, joka siis on lähtösin täältä Vermontista. Ja mainittakoon nyt et tääl on joka päivä tarjolla Ben&Jerry´sia jälkkäriks, vaikka ite en kylläkää oo sitä syöny. Ruuasta puheenolle ni joka ruualla pitsaa, hampurilaisii, ranskalaisii ja hirveesti kaikkii kakkui yms., mut mun onneks on salaattii ja sellastaki vaihtoehtona.

Mut tällasta siis täällä, koitan saada jossai vaihees joitai kuviiki laitettuu ni näätte vähä. Ja paikkana tää meiän kampus on kyl tosi kiva, vaik tää nyt vähä onki keskellä ei mitää ja luonto näyttää aika samalta ku Suomes. Mut laitan sit niit kuvii ni tajuutte paremmi.

Lähtötunnelmia

Huomenna se lähtö sit vihdoin on. Sitä on odotettu pitkään ja hartaasti ja nyt se sit on yhtäkkii täs. Aika salakavalasti se kaikki aika vaa kulu, tuntuu et viel vähä aika sitte lähtöön oli monta kuukautta. Sitä on jotenki tosi vaikee uskoo, et nyt sitä on vihdoinki lähössä. Ja et ei oo oikeesti tulos takasi vuotee. Oon mä kyl tosi innoissani lähössä, mut jännittää kyl myös ihan sikan! No, pitäkää peukut pystyssä et kaikki sujuu hyvi!

Viimeset päivät on sähläty laukkujen, tuliaisten ynnä muiden valmisteluiden kans. Tosiaanki ku tulin Portugalista takasi vasta keskiviikkona, ni vähän mietitytti miten tässä ehtii, mut hyvin on aika riittäny. Kuhan en unohtas mitää elintärkeetä ni oisin tyytyväinen. Niistä tuliaisista voisin kertoa, että mukaan lähtee suomi kirja perheen isälle, marimekon pyyhkeitä tytöille, marimekon patakintaat äidille, pussi mariannei ja Fazerin parhaita sekä tietysti salmiakkia.Fazerin sinistä ois muute ollu kiva viedä mut pelkään vähä et se sulaa ennen ku ehtii perille. Olis vähän noloa antaa sulanu suklaalevy..

Oon siis lentämässä huomenna Reykjavikin kautta Bostoniin ja sielt sit leirille Vermontiin, Norwichin yliopiston kampukselle. Vermont on siis osavaltio ihan pohjosessa Kanadan rajalla, mikä on sille kyl kiva  ni näkee sitäki puolta Jenkeistä. Varmaan eroo Alabamasta melkosesti. Sinne tulee yhteensä 400 leiriläistä, mikä kuulostaa aika paljolta. Suomen lisäks tulee vaihtareita Tanskasta, Saksasta, Italiasta, Alankomaista, Norjasta, Espanjasta, Ruotsista ja Sveitsistä. Innoissani ootan kyl tota leiriiki, tulee varmasti olee hauska kokemus. Niinku toivottavasti täst vuodest kokonaisuudessanki. Mut täst se lähtee. Hei hei Suomi, Jenkit täältä tullaan! Vilkutan teille sit koneesta!